Edelliseen vankien terveystutkimukseen verrattuna mielenterveyden häiriöt ja erityisesti päihderiippuvuudet olivat lisääntyneet voimakkaasti. Päihderiippuvuudet ovat myös monimuotoistuneet, sillä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on viime vuosikymmeninä yleistynyt. Seuraamusjärjestelmän piirissä olevilla on lisäksi runsaasti muitakin huumausaineriippuvuuksia. Tutkittavilla oli myös huomattavan paljon fyysisiä sairauksia siihen nähden, että heidän keski-ikänsä oli alle 40 vuotta. Vain puolet tutkituista oli täysin työkykyisiä. Naisvangit olivat sairaampia kuin miesvangit, ja kaikkein huonokuntoisimpia olivat sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit.
Tanskan rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keskeiset lait ovat rikoslaki (straffeloven) ja laki rangaistusten täytäntöönpanosta (lov om fuldbyrdelse af straf). Myös Tanskassa on laajennettu yhdyskuntaseuraamusten käyttöalaa ja tuomioistuimilla on käytössään aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitsemiseksi.
Rikoslain 6 luvun mukaan voidaan tuomita ehdollisen ja ehdottoman vankeuden yhdistelmä, jossa ehdottoman vankeuden osuus ei saa alittaa 14 päivää. Ylärajaa ei sitä vastoin ole säädetty. Yhdistelmävankeus määrätään pääasiallisesti tilanteissa, joissa henkilö on syyllistynyt useisiin hyvin erilaisiin rikoksiin, joista osasta yleisen käytännön mukaan tuomitaan ehdollista, osasta ehdotonta vankeutta.
Syytetystä hankittavalla seuraamusselvityksellä tulee olemaan merkittävä asema harkittaessa ehdotettavaan valvontaan tuomitsemista. Ehdotettava uudistus korostaa syyttäjän vastuuta seuraamusselvityksen pyytäjänä erityisesti tilanteissa, joissa tulisi harkittavaksi ensimmäistä kertaa ehdolliseen vankeuteen tuomittavan valvonta. Tuomioistuimella ei yleensä ole aikuisesta syytetystä ilman seuraamusselvitystä tietoa, jota se ehdotettavaa valvontaseuraamusta harkitessaan tarvitsisi. Aikuisten valvonnan käytännön soveltamisessa on siis tärkeää, että seuraamusselvitys hankitaan jatkossa muulloinkin kuin tapauksissa, joissa syyttäjä arvioi rangaistuksen voivan olla yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistus. Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjien välisellä suunnitelmallisella yhteistyöllä pyritään yhtenäistämään seuraamusselvityksiä koskevia käytäntöjä jo nyt.
Nuorten valvonta on siten perusteltu. Toisaalta ei ole perusteltua, että nuoria ajatellen kehitetty valvontajärjestelmä yleistetään ja laajennetaan sellaisenaan koskemaan myös aikuisia.
Oheissakkoa tai yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita, jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena. Harkinnassa korostuu siis arvio teon moitittavuudesta. Valvonnan käyttö puolestaan ei liity yhtä kiinteästi tekojen moitittavuuteen, vaan valvonnassa painopiste on uusimisriskiä koskevassa tarkoituksenmukaisuusharkinnassa. Valvonnalla pyritään vaikuttamaan nuoreen niin, että hän lopettaisi rikosten tekemisen. Oheisseuraamusten tuomitsemisen edellytykset eroavat siis toisistaan selvästi jo lähtökohdiltaan.
Uuden aikuisille tarkoitetun valvontaseuraamuksen lisäksi ehdollisen vankeuden oheisseuraamusjärjestelmää ehdotetaan tehostettavaksi siten, että oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärä nostettaisiin 90:stä tunnista 120:een. Yhdyskuntapalvelutuntien enimmäismäärän korotus olisi varsin olennainen. Myös tämä vähentäisi ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä kynnystä.