Rangaistuksen oikeuttamista, tavoitteita ja tarkoitusta koskevassa keskustelussa on tapana erottaa toisistaan rikoksen ja rangaistuksen oikeudenmukaista suhteellisuutta painottava perustelu ja toisaalta rangaistuksen puolustettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta rikosten ehkäisemisen kannalta painottava preventionäkökulma. Uusien rikosten ehkäisemisessä voidaan puolestaan erottaa kaksi näkökulmaa: erityisesti tuomittavan henkilön uusimisriskin kannalta rankaisemista arvioiva erityisestävä ja rangaistusten vaikutusta yleiseen lainkuuliaisuuteen painottava yleisestävä lähestymistapa. Nämä näkökulmat eivät sulje toisiaan pois.
Esityksessä ehdotetaan valvonnan mahdollisuutta kahdessa tilanteessa. Valvonta voitaisiin tuomita ensinnäkin rikoksenuusijoille, joiden henkilökohtaiset olot, rikokseen johtaneet seikat ja tarve uusintarikollisuuden ehkäisemiseen muodostaisivat valvontaan määräämiseen perusteen. Tässä ryhmässä siis kaikkien mainittujen valvonnan edellytysten tulisi täyttyä. Toisen ryhmän muodostaisivat syytetyt, joille pelkän ehdollisen vankeuden ei katsottaisi oleva riittävä rangaistus. Jälkimmäisessä ryhmässä ei edellytettäisi aikaisempaa rikollisuutta, mutta tuomittavan ehdollisen vankeuden olisi oltava vähintään kahdeksan kuukauden pituinen.
Norjan järjestelmässä ehdollinen vankeus voi toteutua kahdella tavalla. Varsinaisesta ehdollisesta vankeudesta säädetään vankeusrangaistusta käsittelevässä rikoslain 6 luvun 34 §:ssä. Tuomiossa voidaan asettaa vankeuden täytäntöönpanolle koeaika, jonka pituus on yleensä kaksi vuotta. Koeajan keskeisenä ehtona on, ettei tuomittu syyllisty sen kuluessa uusiin rikoksiin. Lisäksi tuomioistuin voi asettaa erityisiä, esimerkiksi tuomitun asuinpaikkaa, alkoholinkäyttöä, valvontatapaamisia ja toimintaa koskevia ehtoja. Vankeuden tuomitseminen ehdollisena on harvinaista, jos tuomio ylittää kaksi vuotta. Vankeusrangaistus voidaan määrätä osittain tai kokonaan ehdollisena.
Ruotsin yhdyskuntaseuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina oltu uudistamassa. Laajapohjainen työryhmä antoi perusteellisen ehdotuksen rikosseuraamusjärjestelmän kokonaisuudistukseksi toukokuussa 2012. Työryhmän tehtävänannon mukaan (i) lyhyitä vankeusrangaistuksia tuli vähentää ja korvata niitä muilla uskottavilla seuraamuksilla, (ii) luoda selväpiirteisempi sääntely rikosten uusimistilanteisiin, (iii) kehittää yhdyskuntaseuraamusten sisältöjä, (iv) kehittää sääntelyä siihen suuntaan, että eri rikoslajeja arvioitaisiin seuraamusvalinnassa enemmän samojen kriteereiden nojalla, (v) kehittää uusia seuraamusmuotoja nuorille ja (vi) ottaa käyttöön uusi ehdollinen vankeusrangaistus. Tavoitteena oli myös koko seuraamusjärjestelmän yksinkertaistaminen kokoamalla erilliset seuraamukset ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen alle. Työryhmä ehdotti muun muassa (SOU 2012:34, Nya påföljder) ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttöönottoa, nykyisestä ehdollisesta tuomiosta ja suojeluvalvonnasta luopumista, alle yhden vuoden vankeuksien tuomitsemista ensikertalaisille ehdollisena ja että ehdolliseen vankeusrangaistukseen kuuluisi jokin oheisseuraamus. Oheisseuraamuksia olisivat sakko, yhdyskuntapalvelu, valvonta, kotiaresti tai tilanteessa riippuen erilainen hoito. Oheisseuraamukset ankaroituisivat rikoksen rangaistusarvon mukaan, joskin hoitomääräykset perustuisivat erityisestäviin näkökohtiin.
Ehdollisen vankeuden tehosteeksi määrätty valvonta maksoi vuonna 2016 noin 3 500 euroa. Tähän sisältyivät tuomiota edeltävästä nuoren tilanteen selvittämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka olivat keskimäärin 644 euroa. Samana vuonna yhden yhdyskuntapalvelutunnin hinta oli 32 euroa. Yhdyskuntaseuraamuksista kallein on valvontarangaistus, jonka kustannukset ovat 86 euroa vuorokaudessa.
Valvonta ei sisällä samantyyppistä sisäänrakennettua suhteutusta vankeusaikaan kuin yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Valmiin muuntosuhteen puuttuminen ei kuitenkaan estäisi valvonta-ajan osittaista täytäntöönpanoa seuraamuksena törkeästä valvonnan ehtojen rikkomisesta. Kysymyksessä ei siis olisi ehdollisen vankeuden täytäntöönpano, josta säädetään rikoslain 2 c luvun 5 §:ssä ja johon ei tässä yhteydessä esitetä muutoksia. Seuraamukseksi tuomittava vankeus voitaisiin suhteuttaa rikkomuksen vakavuuden lisäksi sen kestoon ja suorittamatta olevaan valvonta-aikaan. Koska kysymyksessä olisi vapaudenmenetys, sen määräisi tuomioistuin.
Kyselyyn vastanneet arvioivat aktiivisesti oheisseuraamuksena tuomitun yhdyskuntapalvelun vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä sekä tarjolla olevia toimintaohjelmia. Oheisseuraamusta pidettiin hyvänä esimerkiksi siksi, että asiakas saa mahdollisuuden keskustella rikoksestaan ja tarvittaessa apua elämässään oleviin ongelmiin. Seuraamus konkretisoituu. Ohjelmien kautta todettiin tulevan uusia ajatuksia ja toimintamalleja, mikä vähentää rikosten uusimista. Myös asiakkaiden kerrottiin kokevan oheisseuraamuksen erittäin hyvänä ja hyödyllisenä. Erityisesti seksuaalirikollisten mainittiin pääsevän oheisseuraamuksen avulla työstämään rikostaan Uusi suunta –ohjelmassa tai seksuaaliterapiassa.