Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevan rikoslain 6 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan ”jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukautta tai sitä pidempi, vähintään 14 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua”. Rangaistuksen riittämättömyys viittaa kriteerinä rikoksen sovittamisen, suhteellisuusperiaatteen ja yleisen lainkuuliaisuuden vaatimuksiin, mutta siinä voidaan nähdä myös tuomittavana olevaan rikoksentekijään liittyviä piirteitä.
Ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin alioikeuksissa vuonna 2016 runsaat 12 700. Ehdotettavan 21 vuotta täyttäneiden valvonnan piiriin tulevien määrää on erittäin vaikea arvioida. Kuten esityksen tilastojaksossa 2.2.1 on kuvattu, 21 vuotta täyttäneinä rikoksen tehneitä ehdolliseen vankeuteen tuomittavia rikoksenuusijoita on vuosittain noin 1 600. Samassa ikäryhmässä vähintään kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen tuomittavia ensikertaisia on vuosittain noin 1 000. Tästä yhteensä noin 2 600 rikoksentekijän joukosta arvioidaan lähes joka kolmannen tulevan tuomituksi valvontaan, jolloin ehdotettavia valvontoja olisi vuosittain noin 800. Usein yhdyskuntaseuraamusten käyttö on etukäteen arvioitu selvästi suuremmaksi kuin niiden käyttö tosiasiassa on.
Sekä uusi valvontaseuraamus että oheisseuraamuksena tuomittavissa olevan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nostaminen merkitsevät myös ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välisen korkeaksi koetun portaan madaltamista.
Kolmatta ryhmää eli hyviä käytäntöjä ei pidetä suoranaisesti uusintarikollisuuteen vaikuttavina. Tavoitteena on yleensä esimerkiksi arjen taitojen opettelu ja ylläpito.
Lain 11 §:ssä säädetään, että jos Rikosseuraamuslaitos pitää rikoksesta epäiltyä soveltuvana suorittamaan ehdollista vankeutta valvottuna, seuraamusselvitykseen liitetään rangaistusajan suunnitelma, josta tulee käydä ilmi pykälässä mainitut seikat. Tämä soveltuisi myös aikuisten valvontaan.
Yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyy aina tuomittua velvoittavaa sisältöä, joka seuraamuksesta riippuen vaikuttaa tuomitun arkeen eri tavoin. Sekä lainsäädännössä että tuomitun yksilöllisten tarpeiden perusteella valmisteltavassa rangaistusajan suunnitelmassa voidaan hyvinkin tarkasti määritellä tuomitun arkea: työtä, opiskelua ja muuta ajankäyttöä, asumista ja päihteettömyyttä.
Yhdyskuntaseuraamukset on otettu rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmäämme yksittäin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ehdollisen vankeuden ja ehdonalaisen vapauden valvontaa on tosin käytetty jo aiemmin. Kustakin seuraamuksesta säädettiin pitkään rikoslain ohella omissa erityislaeissaan. Kuten edellä jaksossa 1 on todettu, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2015 uudistuksessa koottiin erityislaeissa ollut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskenut sääntely lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.