Ehdolliseen vankeuteen tuomitun valvonta sisältää täytäntöönpanolain 60 §:n 1 momentin mukaan valvojan tai apuvalvojan ja tuomitun säännöllisiä tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on seurata tuomitun olosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä parantaa tuomitun kykyä elää rikoksetonta elämää. Valvontaan voi sisältyä myös sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia.
Ehdolliselle vankeudelle on kuitenkin kaivattu nykyistä konkreettisempaa sisältöä erityisesti tapauksissa, joissa rangaistukset ovat lähellä kahden vuoden enimmäismäärää. Lisäksi on koettu tarvetta tuen ja valvonnan lisäämiseen tilanteissa, joissa tuomittu on ajautumassa rikoskierteeseen. Tavallisesti rikoksentekijällä on näissä tilanteissa myös päihdeongelma, johon ehdolliseen liitettävällä yhdyskuntaseuraamuksella voitaisiin puuttua.
Oheissakko on edelleen selvästi yleisin oheisseuraamus. Tarkasteluvuonna kaikista ehdollisista tuomioista noin 40 prosenttia (5 120) sisälsi oheissakon. Yhdyskuntapalvelu oli oheisseuraamuksena 295 tuomiossa. Samana vuonna tuomittiin 1 911 vähintään kahdeksan kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta, joten yhdyskuntapalvelua tuomittiin oheisseuraamukseksi noin 15 prosentissa niistä tuomioista, joissa se olisi ollut mahdollinen. Valvontaan määrättiin 700 ehdollisesti tuomittua nuorta.
Aikuisten valvontaan sovellettaisiin, mitä laissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta säädetään nuorten valvonnasta. Aikuisten valvontaan voisi lisäksi sisältyä kuntoutusta tai avohoitoa. Ehdotettavaan valvontaan sovellettaisiin myös yhdyskuntaseuraamuksia koskevia lain yleissäännöksiä. Siltä osin kuin aikuisten ja nuorten valvontaa koskeva sääntely eroaisivat toisistaan, erot ilmenisivät säännöksistä.
Uusi rangaistus voi olla ehdollinen, ehdoton tai osittain ehdollinen. Mahdollisuutta tuomita yhteinen ehdollinen rangaistus kummastakin rikoksesta käytetään yleisesti etenkin nuorten ollessa kysymyksessä.
Suuttumuksen hallinta –ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2000. Ohjelma sopii toteutettavaksi sekä yksilö –että ryhmämuotoisena. SUHA-ohjelma on nimensä mukaisesti tarkoitettu rikoksentekijöille, joilla on vaikeuksia suuttumuksen tunteen hallinnassa ja hallinnan puutteesta johtuvaa aggressiivista käytöstä. Osallistujan tavoitteena on oppia tunnistamaan suututtavia tilanteita ja harjoitella erilaisia keinoja itsensä hillitsemiseen. Ryhmämuotoisena SUHA kestää 18 tuntia ja yksilöohjelmana yhdeksän tuntia.
Suuri osa rikoksista tehdään alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. Erityisesti väkivaltarikokset ja alkoholinkäyttö ovat tyypillisesti sidoksissa toisiinsa. Liikennejuopumuksissa päihtyneenä oleminen sisältyy jo teon tunnusmerkistöön. Tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu edelleen kahden päihtyneen miehen alkoholinkäyttötilanteessa.