Yhdyskuntaseuraamuksissa yleisimmin käytettyjä ohjelmia ovat Viisi keskustelua muutoksesta, Suuttumuksen hallinta (SUHA), Liikenneturvaohjelma ja Uusi suunta. VKM-ohjelmaa alettiin toteuttaa yhdyskuntaseuraamuksissa vuonna 2006. Ohjelma sopii laajalle joukolle ja monenlaisiin ongelmiin; kysymyksessä voivat olla päihteiden käytön lisäksi rikosten tekeminen yleensä tai jokin muu muutosta vaativa asia. Keskustelusarjassa tutkitaan motivaatiota muutokseen eri näkökulmista. Ohjelmaan sisältyy alkutapaaminen ja vähintään viisi strukturoitua yksilötapaamista.
Tanskan järjestelmä on eräänlainen välimuoto Ruotsin ja Norjan järjestelmistä. Pääsääntöisesti ehdollinen tuomio merkitsee rangaistuksen määräämisen lykkäämistä, mutta vakavimmissa tapauksissa ehdollinen vankeusrangaistus määrätään Suomen tavoin tietyn mittaiseksi, ja siihen voidaan liittää enintään kuuden kuukauden pituinen ehdoton osuus. Muuten Tanskan seuraamusjärjestelmässä korostuu hoidollinen ulottuvuus.
Rikoslain (39/1889, jäljempänä RL) 6 luvun 1 §:n mukaan Suomen rikosseuraamusjärjestelmän yleisiä rangaistuslajeja ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus. Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus.
Päihdekuntoutus aiheuttaisi uusia kustannuksia, mutta hoitoa ei tulisi läheskään kaikille 800:lle. Tunteja voisi olla 30 x 500 eli 15 000. Jos päihdehoidon kustannukset lasketaan A-klinikoiden nykyisen tuntihinnan perusteella, kustannukset olisivat tällöin 15 000 x 80 eli 1 200 000 euroa. Kaikille ei todennäköisesti määrättäisi 30 hoitotuntia, joten on realistisempaa käyttää arviossa 25 tuntia (500 x 25 x 80), jolloin kustannukset jäisivät noin miljoonaan euroon. Nämä kustannukset eivät rangaistusten täytäntöönpanossa noudatettavan normaalisuusperiaatteen vuoksi kohdistuisi oikeusministeriön hallinnonalalle, joten ne eivät sisälly edellä mainittuun 3,7 miljoonan euroon.
Ruotsin rikoskaaren (brottsbalk) mukaan rikosoikeudellisia seuraamuksia ovat sakko ja vankeusrangaistus sekä ehdollinen tuomio, suojeluvalvonta ja määrääminen erityiseen hoitoon. Muita yhdyskuntaseuraamuksia ovat sähköinen intensiivivalvonta ja ehdonalaisen vapauden valvonta.
Rikosseuraamuslaitos on selvittänyt kyselytutkimuksella yhdyskuntapalvelun käyttöä ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena. Webropol –muodossa toteutettu kysely lähetettiin kaikkiin Rikosseuraamuslaitoksen aluekeskuksiin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin kesäkuussa 2017. Tavoitteena oli kerätä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa toimivilta virkamiehiltä tietoa ja kehittämisehdotuksia oheisseuraamusten uudistamista varten. Rikosseuraamuslaitos sai yhteensä 32 vastausta.
Kaikista pahoinpitelyrikoksista arviolta noin 55 prosenttia on kuluvalla vuosikymmenellä tehty alkoholin aiheuttamassa humalassa. Vuonna 2015 ryöstöihin syylliseksi epäillyistä lähes 20 prosenttia oli pelkän alkoholin, kuusi prosenttia huumausaineiden ja kuusi prosenttia päihteiden sekakäytön vaikutuksen alaisena. Päihtyneiden tekijöiden osuus on huomattava myös varkausrikoksissa ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauksissa. Koska rikoksentekijän päihteiden käyttöön puuttuminen on uusintarikollisuuden ehkäisyssä keskeistä, päihdekuntoutusta pyritään nykyään järjestämään sekä vankeusrangaistusten että yhdyskuntaseuraamusten osana.