Rikoslain luvuittain tarkasteltuna ehdollinen vankeus tuomittiin useimmin liikennerikoksesta, joiden osuus oli 41 prosenttia (5 270) kaikista ehdollisista vankeuksista. Törkeästä rattijuopumuksesta annettuja ehdollisia vankeustuomioita oli 4 814.
Ehdollisesta vankeudesta säädetään rikoslain 2 b luvussa. Seuraamuksen sisältö ilmaistaan luvun 3 §:n 1 momentissa: ”Kun vankeusrangaistus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi.” Saman momentin mukaan ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa jo tuomion julistamisesta tai antamisesta riippumatta siitä, haetaanko tuomioon muutosta.
Ruotsin järjestelmässä ei ole mahdollista tuomita samasta rikoksesta sekä ehdollista tuomiota että ehdotonta vankeutta. Ehdollinen tuomio voidaan tosin joissakin tapauksissa antaa yhdistettynä oikeuspsykiatriseen pakkohoitoon.
Esityksessä säädettäisiin myös vankeudeksi muuntamisen mahdollisuudesta tilanteissa, joissa tuomittu rikkoo törkeästi valvontaan sisältyviä velvollisuuksiaan.
Valvontaan voitaisiin määrätä myös tilanteissa, joissa pelkkää ehdollista vankeutta ei pidettäisi riittävänä rangaistuksena rikoksesta. Tällä voidaan ajatella olevan myönteistä vaikutusta yleiseen lainkuuliaisuuteen ja siihen, miten hyväksyttävänä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää pidetään.
Ehdotus aiheuttaisi uusien seuraamusselvitysten tarvetta. Kustannusten arvioinnissa on otettava huomioon, että seuraamusselvityksiä tehdään enemmän kuin ehdollisen valvontoja tuomitaan.
Ehdollinen tuomio voidaan antaa rikoksesta, josta seuraamuksen ei katsota voivan olla vain sakkoa. Näin ollen ehdollinen tuomio asetetaan rangaistusarvoltaan sakkoa korkeammalle, mutta ehdollinen tuomio ei Ruotsissa ole ehdollinen vankeusrangaistus, joka määrättäisiin tietyn mittaisena. Ruotsin järjestelmässä seuraamuksen määrääminen rikoksesta lykätään kahden vuoden koeajaksi. Tuomitun on tänä aikana elettävä nuhteettomasti ja kykyjensä mukaan pyrittävä huolehtimaan toimeentulostaan.