Oheissakon tuomitsemiseen johtaneista teoista ylivoimainen eli 94 prosentin osuus oli liikennerikoksilla, joista lähes kaikki olivat törkeitä rattijuopumuksia. Oheissakkoja tuomittiin jonkin verran myös henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista, omaisuusrikoksista sekä huumausainerikoksista.
Aikuisten valvontaan liittyvä merkittävä kysymys on se, mitä voi seurata velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta. Yhdyskuntapalvelussa ja valvontarangaistuksessa seurauksena voi olla suorittamatta olevan rangaistuksen muuntaminen vankeudeksi. Nuorten valvonnassa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta seuraamuksena voi olla valvonta-ajan pidentäminen enintään kuudella kuukaudella. Lisäksi on käytettävissä nouto valvontatapaamiseen. Näistä keinoista on saatu nuorilla hyviä kokemuksia. Voidaan kuitenkin ajatella, että aikuisten valvonnassa velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamuksen tulisi olla tuntuvampi kuin nuorten valvonnassa. Valvonta-ajan pidentämisellä ei olisi aikuiselle valvottavalle samanlaista kasvatuksellista merkitystä kuin nuorelle. On myös mahdollista, että jo alun perin valvontaan piittaamattomasti suhtautunut aikuinen rikoksentekijä suhtautuisi samoin myös valvonta-ajan pidentämiseen. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset –mietinnöstä saadussa lausuntopalautteessa merkittävä osa lausunnonantajista epäili työryhmän ehdottaman valvonta-ajan pidentämisen olevan aikuisille riittämätön sanktio. Muunnon mahdollisuus tekisi oheisseuraamuksista siinä mielessä yhtenäiset, että ne kaikki nuorten valvontaa lukuun ottamatta olisivat törkeissä rikkomistilanteissa muunnettavissa vankeudeksi. Esityksessä ehdotetaan törkeissä rikkomistilanteissa mahdollisuutta muuntaa aikuisen valvonta-aika vankeudeksi, jonka kesto olisi 4-14 päivää.
Kuten edellä on kuvattu, ehdolliseen vankeuteen voidaan liittää oheisseuraamuksia. Käytännön kokemukset oheisseuraamuksista ovat Rikosseuraamuslaitoksen mukaan hyviä. Myönteiset kokemukset ovatkin herättäneet kysymyksen oheisseuraamuksena tuomittavien yhdyskuntaseuraamusten kehittämisestä ja niiden käytön lisäämisestä. Oheisseuraamusten kehittämiseen voidaan pyrkiä erilaisin perustein ja eri näkökulmista. Nykyään seuraamusjärjestelmän yleisenä tavoitteena on rangaistusten avoimempi täytäntöönpano esimerkiksi lisäämällä valvotun koevapauden käyttöä. Ehdottomat vankeudet pyritään korvaamaan yhdyskuntaseuraamuksilla aina silloin, kun rikos ei välttämättä edellytä vankeusrangaistusta.
Yhdyskuntapalvelun vaikuttavuus ja toimintaohjelmat
Ehdotus hallituksen esitykseksi perustuu edellä mainittuun Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset -työryhmämietintöön. Mietinnössä esitettyyn kustannusarvioon perustuva lisämäärärahatarve 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2,2 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lukien on otettu huomioon valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille 2019-2022. Kevään 2018 kehyspäätöksen jälkeen esitykseen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia, joilla saattaa olla vaikutuksia lopullisiin kustannuksiin. Esityksessä ehdotetaan valvontaa laajemmalle kohdejoukolle kuin työryhmämietinnössä esitettiin. Lisäksi esitykseen sisältyy mahdollisuus muuntaa velvollisuuksien törkeissä rikkomistapauksissa valvonta lyhyeksi vankeudeksi, mitä työryhmämietinnössä ei ollut.
Ehdotukset ovat toistaiseksi johtaneet kolmeen hallituksen esitykseen, joista yksikään ei koske ehdollisen vankeuden uudistamista.
Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että yhdyskuntapalveluun oheisseuraamuksena tuomittu asiakas eroaa rikosprofiililtaan tavallisesta yhdyskuntapalveluasiakkaasta. Eroissa korostuu kolme asiaa: oheisseuraamuksena suoritettavan yhdyskuntapalvelun perusteena on usein seksuaalirikos, tekijä on nuori, ja ensikertaisia on tavallista enemmän. Toisaalta mukana on yksittäisiin melko vakaviin rikoksiin syyllistyneitä keskimääräistä vanhempia tuomittuja. Myös talousrikoksista tuomittuja on enemmän kuin yhdyskuntapalveluissa yleensä.