Ehdotus sai ristiriitaisen lausuntopalautteen. Lausunnoissa yhdyttiin lähtökohtaisesti siihen käsitykseen, että siirtyminen pitkästä ehdollisesta rangaistuksesta samanpituiseen ehdottomaan rangaistukseen merkitsee varsin jyrkkää porrasta muuten vähittäin ankaroituvassa rangaistusjärjestelmässä. Lausunnonantajien kannanotot yhdistelmävankeudesta ja sen tarpeellisuudesta jakaantuivat kuitenkin merkittävästi. Lisäksi yhdistelmävankeutta kannattavien mielipiteet jakaantuivat sen suhteen, millä tavoin yhdistelmävankeus tulisi toteuttaa. Ehdotus ei näistä syistä edennyt jatkovalmisteluun.
Ohjelmatyö voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: motivointiohjelmiin, vaikuttavuusohjelmiin sekä hyviin käytäntöihin. Ohjelmat voidaan myös ryhmitellä sen ongelman perusteella, johon tietyllä ohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Näin voidaan tehdä jaottelu yleisohjelmiin, rikosperusteisiin ohjelmiin ja päihdekuntoutusohjelmiin.
Ehdotettava oheisseuraamus aiheuttaa tarvetta tehdä lähinnä lakiteknisiä muutoksia eräisiin muihinkin lakeihin kuin rikoslakiin ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettuun lakiin.
Yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista edeltää seuraamusselvityksen tekeminen. Nuorten valvonnan osalta selvittelytoimista säädetään laissa nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010). Aikuisten valvontaa koskevan seuraamusselvityksen tekemisestä ei ole perusteltua säätää mainitussa laissa, vaan sitä koskevaa seuraamusselvitystä koskeva sääntely on syytä ottaa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaan yleislakiin. Lain seuraamusselvitystä koskevaa 10 §:ää ehdotetaan täydennettäväksi asiaa koskevilla säännöksillä.
Yhdyskuntarangaistusta koskevassa rikoslain 8 luvussa säädetään puolestaan yhdyskuntarangaistukseen sisältyvästä ehdollisesta vankeudesta. Toissijaisen ehdollisen vankeuden pituus vastaa sen vankeusrangaistuksen pituutta, joka olisi tuomittu, jos yhdyskuntarangaistusta ei olisi käytetty. Jos tuomittu tänä aikana rikkoo hänelle asetettuja ehtoja tai tekee rikoksen, yhdyskuntarangaistukseen sisältyvä ehdollinen vankeus voidaan panna täytäntöön osittain tai kokonaan. Tätä toissijaista vankeutta käytetään harvemmin kuin varsinaista, rikoslain 6 luvussa määriteltävää ehdollista vankeusrangaistusta.
Ehdolliset vankeudet olivat keskimäärin runsaan neljän kuukauden pituisia. Jos rangaistus oli pelkkä ehdollinen ilman oheisseuraamusta, vankeuden keskimääräinen pituus ylitti kuitenkin viisi kuukautta. Vähintään vuoden ja kuuden kuukauden pituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 442.
Ehdollisen vankeuden ohessa tuomittavasta sakosta, yhdyskuntapalvelusta ja valvonnasta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Viittauksella tarkoitetaan edellä mainittuja seuraamuksia koskevaa yleistä sääntelyä.