Törkeää velvollisuuksien rikkomista koskevan 26 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaan jos tuomittu ei aloita seuraamuksen suorittamista tai jättää suorittamisen kesken, eikä hänellä ole menettelyynsä hyväksyttävää syytä, taikka hänelle annetusta kirjallisesta varoituksesta huolimatta uudelleen tai muutoin tahallisesti ja törkeästi rikkoo 21, 22, 38, 49, 72 tai 73 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi syyttäjän ja tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Oheissakon tuomitsemiseen johtaneista teoista ylivoimainen eli 94 prosentin osuus oli liikennerikoksilla, joista lähes kaikki olivat törkeitä rattijuopumuksia. Oheissakkoja tuomittiin jonkin verran myös henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista, omaisuusrikoksista sekä huumausainerikoksista.
Kuten edellä on kuvattu, ehdolliseen vankeuteen voidaan liittää oheisseuraamuksia. Käytännön kokemukset oheisseuraamuksista ovat Rikosseuraamuslaitoksen mukaan hyviä. Myönteiset kokemukset ovatkin herättäneet kysymyksen oheisseuraamuksena tuomittavien yhdyskuntaseuraamusten kehittämisestä ja niiden käytön lisäämisestä. Oheisseuraamusten kehittämiseen voidaan pyrkiä erilaisin perustein ja eri näkökulmista. Nykyään seuraamusjärjestelmän yleisenä tavoitteena on rangaistusten avoimempi täytäntöönpano esimerkiksi lisäämällä valvotun koevapauden käyttöä. Ehdottomat vankeudet pyritään korvaamaan yhdyskuntaseuraamuksilla aina silloin, kun rikos ei välttämättä edellytä vankeusrangaistusta.
Yhdyskuntapalvelun vaikuttavuus ja toimintaohjelmat
Aikuisille tuomittava ehdollinen vankeusrangaistus on luonteeltaan ennen kaikkea varoitus. Neljälle viidestä ehdolliseen tuomitusta rangaistus jää lajissaan viimeiseksi, joten valtaosassa tapauksista se täyttää hyvin varoitustehtävänsä. Tutkimustieto ei myöskään tue seuraamusjärjestelmää koskevassa keskustelussa joskus esitettävää käsitystä ehdollisten vankeuksien suurimittaisesta kasautumisesta, vaikka osalle nuorista seuraamusta on jouduttu tuomitsemaan useampaan otteeseen. Tämän joukon varalle laissa on kuitenkin säädetty mahdollisuus erillisen nuorisorangaistuksen käyttöön.
Ehdotus hallituksen esitykseksi perustuu edellä mainittuun Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset -työryhmämietintöön. Mietinnössä esitettyyn kustannusarvioon perustuva lisämäärärahatarve 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2,2 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lukien on otettu huomioon valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille 2019-2022. Kevään 2018 kehyspäätöksen jälkeen esitykseen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia, joilla saattaa olla vaikutuksia lopullisiin kustannuksiin. Esityksessä ehdotetaan valvontaa laajemmalle kohdejoukolle kuin työryhmämietinnössä esitettiin. Lisäksi esitykseen sisältyy mahdollisuus muuntaa velvollisuuksien törkeissä rikkomistapauksissa valvonta lyhyeksi vankeudeksi, mitä työryhmämietinnössä ei ollut.
Ehdollisia vankeuksia tuomittiin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alioikeuksissa annetut rikostuomiot vähenivät samoin noin neljä prosenttia. Tuomittuja oli yhteensä runsaat 53 000. Heistä 59 prosenttia oli tuomittu sakkorangaistukseen ja 38 prosenttia vankeuteen.