Ehdollista vankeutta koskevaa oikeusvertailua vaikeuttaa se, että ehdollisella rangaistuksella on eri merkitys eri maissa. Karkeasti jaotellen ehdollisen tuomion perustyyppejä on kaksi: muun muassa Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa rangaistus jätetään määrittelemättä ja sen tuomitseminen lykätään tietyin ehdoin sekä Suomessa käytössä oleva ehdollinen, jossa tuomiossa määritellyn rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi.
Enemmistö vastaajista kannatti oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nostamista.
Ruotsissa ehdollisen tuomion koeaika on kaksi vuotta. Ehdollista tuomiota tiukennettiin vuonna 1999 liittämällä siihen oheisseuraamuksena yhdyskuntapalvelu (40–240 tuntia).
Esitettävät ehdotukset perustuvat työryhmän mietintöön ja siitä saatuun lausuntopalautteeseen.
Oikeusministeriö asetti 25 päivänä marraskuuta 2016 työryhmän, jonka tehtäväksi se antoi selvittää mahdollisuuksia ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikuttavuuden tehostamiseen sekä ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välisen porrastuksen vähentämiseen. Työryhmän oli selvitettävä ja arvioitava ehdollisen vankeuden tehostamista oheisseuraamusjärjestelmää kehittämällä sekä laadittava ehdotukset tarvittaviksi lainsäädännön muutoksiksi. Työryhmän asettaminen perustui pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategiseen hallitusohjelmaan.
Rikoslain 6 luvun 11 §:ssä on yhdyskuntapalvelua koskeva perussäännös. Rikoksentekijä, joka tuomitaan enintään kahdeksan kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aikaisempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.
Uutta aikuisten valvontaa koskevaa sääntelyä valmisteltaessa on otettava huomioon ehdollisten vankeustuomioiden määrä ja tiedot siitä, kuinka nykyisiä oheisseuraamuksia käytetään esimerkiksi ehdollisen vankeuden pituuden kasvaessa tai rangaistuskertaisuuden perusteella. Lisäksi on otettava huomioon tiedot siitä, minkälaisia rikostyyppikohtaisia eroja oheisseuraamusten käytössä mahdollisesti on. Myös kustannusnäkökulmaan on kiinnitettävä huomiota; ei ole esimerkiksi ajateltavissa, että valvonta liitettäisiin kaikkiin Suomessa vuosittain tuomittaviin noin 13 000 ehdolliseen vankeusrangaistukseen.